Tulisijalla lämmittäminen on aina viisasta
Suomalaiset lämmittävät kotejaan 2,2 miljoonalla tulisijalla. Niillä tuotetaan vuosittain 15 TWh lämmitysenergiaa. Se vastaa kahden Olkiluodon reaktorin vuosituotantoa. Jos ajattelemme kaikkia suomalaisia pientaloja, tulisijoilla tuotetaan 40 % pientalojen vuotuisesta lämmitystarpeesta.
Asiantuntijoiden mukaan jokaisessa suomalaisessa pientalossa ja rivitaloasunnossa tulisi olla hitaasti lämmittävä tulisija. Varaavalla tulisijalla lämmittäessä kodeissa voidaan säästää sähkölaskussa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samalla sähköstä riippumaton lämmönlähde parantaa kodin huoltovarmuutta sähkökatkosten aikana.
Merkittäviä säästöjä luvassa
Hitaasti lämmittävällä, varaavalla tulisijalla voidaan kattaa tutkimusten mukaan jopa puolet kodin lämmitystarpeesta. Se toki riippuu monesta tekijästä: tulisijan ominaisuuksista, rakennuksen koosta ja energiatehokkuudesta ja asumistottumuksista.
Suomessa on valtava määrä kotitalouksia, joissa lämmityskaudella vanha varaava tulisija lämpenee uskollisesti joka toinen päivä. Silloin varsinaisen päälämmitysjärjestelmän tarvitsemaa sähköä tai öljyä säästyy, joka puolestaan vaikuttaa asumiskustannuksiin. Käytännössä toista lämmitysmuotoa usein tarvitaan enimmäkseen käyttöveden lämmittämiseen. Uudella, tehokkaalla varaavalla tulisijalla lämmittämällä ja hyvälaatuista sekapuuta oikein polttamalla lämmityskuluissa voi säästää noin 1000 kWh/pinomotti.
Se tarkoittaa sitä, että talvikuukauden aikana varaavassa tulisijassa korillisen polttopuuta päivässä polttamalla voi hyvinkin säästää 130 euroa lämmityskuluissa.
Tulisija jokaiseen omakotitaloon
Tulisijaa kannattaa siis lämmittää, kun sellainen talosta löytyy ja sellainen kannattaa ehdottomasti taloon hankkia, mikäli sellaista ei vielä ole. Tulisija on erinomainen lämmönlähde myös uusien rakentamismääräysten mukaan rakennetuissa erittäin energiatehokkaissa ja jopa lähes 0-energiataloissa.
Asiaa selvitettiin vuonna 2014 Tekesin, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n sekä tulisijavalmistajien rahoittamassa ”Tulisija & Lämpö” -tutkimusprojektissa. Tutkimustulosten mukaan hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavilla, ts. varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet rakennuksen tarvitsevasta lämmöstä huoneistoa ylilämmittämättä – rakennuksen energiatehokkuudesta riippumatta. Paljon energiaa kuluttavissa taloissa on samaan tulokseen pääsemiseksi vain poltettava huomattavasti enemmän puuta kuin uudessa energiatehokkaassa talossa.
Hitaissa ja erittäin hitaissa tulisijoissa poltetut puumäärät vaihtelivat eniten energia kuluttavan rakennuksen 14,1 pino-m3:stä/vuosi passiivitalon 2,3 pino-m3:iin/vuosi. Nopeasti lämpöä luovuttavalla puun kulutus oli eniten energiaa kuluttavan rakennuksen osalta 4,3 pino- m3/vuosi ja passiivitalossa 0,6 pino-m3/vuosi. Tutkimusraportti ”Tulisijojen lämmönluovutus ja hyötysuhteet erilaisissa käyttötapauksissa”.
Energiaa säästyy
Suomessa on puoli miljoonaa suorasähkölämmitystaloa. Osassa on myös tulisija ja osaan on asennettu lisälämmönlähteeksi ilmalämpöpumppu, joita Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan maastamme löytyy jo noin 700 000.
Sähkön kokonaishinta muodostuu käytetyn energian hinnasta, sähkönsiirrosta ja verosta. Kotitalouksien sähkölasku on kallistunut 1990-luvun alusta tähän päivään mennessä yli 2,5-kertaiseksi. Sanotaan, että Suomessa sähkön hinta on muihin Euroopan maihin verrattuna vielä edullista, mutta toisaalta sen kokonaishinta on noussut yleistä hintakehitystä vauhdikkaammin. Asumiskustannukset ovat meillä jo muutenkin suuret verrattuna yleiseen eurooppalaiseen tasoon.
Sähkön hinta määräytyy päivittäin sähköpörssissä käytävässä spot-huutokaupassa Nord Poolissa.
Sähkön kallistuminen luonnollisesti vaikuttaa siihen, että tulisijalla lämmittäminen käy entistäkin järkevämmäksi.
Öljylämmitys poistuva lämmitysmuoto suomalaisissa taloissa
Suomessa on vielä n. 150 000 öljylämmitystaloa. Öljyn hinta vaihtelee kysynnän ja kilpailutilanteen mukaan ja kuluttajahinnoista noin kolmannes on veroa. Esimerkiksi vuoden 2017 elokuussa lämmitysöljy maksoi alle 0,85 €/litra, viime vuonna keskimäärin 1,02 €/litra. Uudessa 150-200 neliömetrin kokoisessa omakotitalossa asuvalta nelihenkiseltä perheeltä kuluu lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen keskimäärin 2000 litraa öljyä vuodessa.
Hintojen vaihtelua voi käydä seuraamassa Tilastokeskuksen neljästi vuodessa julkaistavasta Energian hinnat -tilastosta.
Sähköähän aina tulee
Suora sähkölämmitys on huoleton ja varma lämmitysmuoto, niin kauan kuin sähkö kulkee moitteetta. Joulukuun 2011 Tapani Ja Hannu-myrskyt muistuttivat kuitenkin, miten riippuvaisia olemme sähköstä nimenomaan talviaikaan. Kymmenet tuhannet kotitaloudet kärsivät sähkökatkoksista ympäri Suomea. Sähkökatkokset kestivät pahimmillaan useita päiviä.
Taloissa, joissa oli tulisija tai mahdollisesti jopa puuliesi, tilanne oli huomattavasti parempi. Kotiin pystyttiin tuottamaan lämpöä ja valmistamaan ruokaa. Moni ei ymmärrä sitä, että ilman sähköä eivät toimi myöskään öljy- ja pellettikattilat, lämpöpumput tai kaukolämpö.
Myös talven jälkeen tykkylumi on aiheuttanut osassa Suomea useiden päivien sähkökatkoksia harvaan asutuilla alueilla. Kaikilla paikkakunnilla asukkaita ei ole kuitenkaan tarvinnut lähteä evakuoimaan kodeistaan, sillä he ovat pystyneet lämmittämään kotinsa tulisijan tai puulieden avulla.
Varsinkin pakkaskaudella lämpötila sähköttömässä asunnossa laskee nopeasti. Sähkönsaannista riippumattoman varaavan tulisijan tai kiertoilmatakan avulla ainakin osa asunnosta voidaan pitää asumiskelpoisena siihen saakka, kunnes sähköt saadaan palautettua. Tulisijassa voi myös tarpeen vaatiessa valmistaa ja lämmittää ruokaa.
Tulisija kodissa on siis tärkeä tekijä lämpöomavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.
Huoltovarmuus ei ole vain yksityisasia
Suomalaisten kotien lämpöomavaraisuus on tärkeää myös yhteiskunnan kannalta. Ilmastomuutoksesta huolimatta Suomessa saadaan joinakin talvina edelleen nauttia kovista pakkaskausista. Pakkaskausina tulisijat tasaavat sähkönkulutuksen huippuja ja estävät näin verkon ylikuormittumista ja vähentävät kalliin markkinasähkön kulutusta.
Lämpöpumppuratkaisut ovat hyviä keinoja tuottaa ympäristöystävällistä energiaa ja säästää energiakustannuksissa, mutta kovimmilla pakkasilla ne eivät toimi enää parhaalla hyötysuhteellaan. Tietenkin pumput myös tarvitsevat sähköä toimiakseen.
Huippukulutuksen aikana koko sähköntuotantoreservi on otettava käyttöön – mahdollisesti myös saastuttavimmat kivihiilivoimalat, mikäli tuontisähköä ei ole saatavilla. Energiaomavaraisuus on pienelle maalle tärkeää. Huippukulutuksen aikojen vuoksi uusien voimalaitosten rakentaminen ei ole myöskään järkevää, jos huippukulutusta voidaan leikata muilla tavoin.
Kallis ja epäekologinen tuontisähkö
Kovilla pakkasilla tarvitaan tavanomaista enemmän sähköä, sillä rakennusten lämmitys nostaa kulutusta – sitä enemmän, mitä kylmempää on. Kova kulutus näkyy luonnollisesti sähkön hinnassa.
Talven 2018-2019 erityisen kovat pakkaset nostivat sähkönkulutuksen jälleen huippulukemiin, yli 14 000 megawattiin. Suomi ei pysty tällaista määrää sähköä itse tuottamaan, joten tuontisähkön osuus oli kokonaiskulutuksesta jo lähes kolmannes. Sähköä tuotiin Fingridin mukaan Ruotsista, mutta myös Venäjältä, Virosta ja Norjasta.
Sähkön hinta nousi yli 80 euroon megawattitunnilta. Normaalihinta Pohjoismaiden sähköpörssissä on noin 50 euroa. Samoissa huippulukemissa käytiin pakkasjaksolla myös helmikuussa 2018. Sähkön hinta huipputunnilla oli 249,97 euroa/megawattitunnilta, kun se edellisellä viikolla oli 74,96 euroa/megawattitunnilta.
Vaikka talvi 2017 olikin melkoisen leuto, tammikuun lyhyen pakkasjakson aikana tuotiin sähköä 4 755 megawatin keskiteholla. Silloin koko Venäjältä Suomeen Lappeenrannan kautta tulevan voimajohdon siirtokapasiteetti oli käytössä.
Talven 2016 kulutushuippu oli muuten 15 105 MWh/h, joka on myös Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys.
Vaikka sähköä on ainakin toistaiseksi riittänyt kaikille kovilla pakkasjaksoillakin, näkyy se valitettavasti hinnoissa. Kun sähkön tarve on suuri, sen tuottaminen ympäristöystävällisesti ei valitettavasti ole oletusarvoista. Vaihtoehtona on ottaa käyttöön saastuttavilla fossiilisilla polttoaineilla toimivia varavoimaloita tai vastavuoroisesti lämmittää mahdollisimman paljon puulla ja vähentää tarvetta lämmityssähkön käytölle.
Lämmityskaudella 2018-2019 Suomen tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n teettämässä tutkimuksessa arvioitiin, että jos kaikki suomalaiset sähkölämmittäjät lakkaisivat lisälämmittämästä tulisijoillaan nykyiseen tapaan, kotimaisen sähkön tarve kasvaisi talvikuukausien aikana 9 prosenttia ja tuontisähkön 41 % prosenttia. Käytännössä tarvitsisimme jälleen yhden Olkiluodon voimalan lisää.
Suomen sähköjärjestelmän tilaa voi seurata lähes reaaliaikaisesti Fingridin verkkosivuilla.
LUE MYÖS NÄMÄ JUTUT
